Koneet käyntiin!

Heräsin aamuyöllä kummalliseen tunteeseen ja saatuani silmät auki tajusin, että oloni oli todellakin huono. Jalat tuhannen tonnin painoisena raahauduin vessaan ja syy olooni selvisi salamana tajuntaani, sillä onsuliinipumppu lepäsi pyykkikorin päällä ylhäistä yksinäisyyttään piipitellen. Piuhat kiinni ja verensokeria tarkistamaan.

Olin illalla käynyt suihkussa ja unohtanut yksinkertaiesti kiinnittää pumpun takaisin kehooni kiinni ja tässä sitä nyt oltiin yli 30:n veronsokereissa, tärisevänä ja pahoinvoivana. Pikahoidoksi insuliinia reippaasti menemään ja iso lasi vettä rutikuivaan kurkkuun.

Ensin tuli ihmetys ja sitten tuli raivo. Kuinka olin saattanut unohtaa ja sitten raivo siitä, että nyt tämä inhimillinen vahinko taas sotkisi elämääni pari seuraavaa päivää. No toivuttua tästäkin tuli ja taas jatkuu taistelu entiseen malliin. 

----

Aamulla verensokerit normaalit, joten korjasliike oli onnistunut, mutta olotilan karmeus kesti vielä mukavasti seuraavaan iltaan seuranaan valtava päänsärky ja jalkojen jomotus.